Makuuhuonetta sisustamassa

Makuuhuone on yleensä huvilassa se kaikkein rauhallisin paikka, jossa on voitava tuntea olonsa levolliseksi. Tämä tulee ottaa huomioon myös makuuhuonetta sisustettaessa -- makuuhuoneesta kannattaa aina pyrkiä tekemään mahdollisimman simppeli ja yksinkertainen, mutta mieltä rauhoittava. Hyvä sisustusliike on aina oiva lähde uusille sisustusideoille!

Rauhoittava värimaailma

Makuuhuone kannattaa aina sisustaa mahdollisimman rauhoittavilla ja neutraaleilla väreillä. Esimerkiksi beige ja luonnonläheiset värit ovat loistavia vaihtoehtoja. Pariskunnan makuuhuoneesta voi taas suunnitella romanttisen käyttämällä erilaisia korostusvärejä, kuten punainen tai violetti. Näillä luodaan romanttista tunnelmaa.

Valon valitseminen

Kynttilät ovat yleensä makuuhuoneessa parempi vaihtoehto kuin erittäin kirkkaat lamput. Himmeämmät valaisimet myös toimivat yleensä näissä tiloissa paremmin. Ison kattovalon lisäksi kannattaa pitää makuuhuoneessa jonkinlaista yövaloa tai muuta pienempää valaistusta. Pienemmät valaisimet helpottavat lukemisessa ja rauhoittumisessa ennen varsinaista nukkumaan menoa.

Mikäli makuuhuoneessa on ikkuna, kannattaa hankkia mahdollisimman vähän valoa läpi päästävät pimennysverhot. Aamut alkavat toisinaan Suomessa turhankin aikaisin, ja välillä liian myöhään. Valon määrän lisääntyessä myös uni yleensä kärsii. Myös ilmanvaihdosta kannattaa huolehtia -- makuuhuoneessa ihanteellinen lämpötila on melko alhainen. Raikas ilma on aina hyväksi makuuhuoneessa. Huomioithan kuitenkin, että vetoa tulee välttää.

Elektroniikkaa vai unta?

Tieteellisillä testeillä on pystytty todistamaan, että mitä vähemmän elektroniikkaa makuuhuoneessa on, sen paremmin henkilö todennäköisesti nukkuu. Makuuhuoneen sisustukseen ei voi siis ensimmäiseksi ajatella televisioita tai tietokoneita. Muutoinkin makuuhuone kannattaa pyhittää pitkälti ainoastaan nukkumista varten. Se luo oman rauhansa ja tunnelmansa huoneeseen.

Kelloja kannattaa olla herätyskellon lisäksi, ne tulevat helposti tarpeeseen muutoinkin kuin herätystarkoituksissa. Kelloissa, niiden ulkonäössä ja muotoilussa on paljon eroja, joista löytyy varmasti jokaiseen makuuhuoneeseen sopiva. Kannattaa aina varmistaa, että kellot ovat helppolukuisia -- aamulla silmät ristissä herätessä ei kovin mielellään ala laskemaan viivojen määrää kellossa, jos numerotaulu esimerkiksi puuttuu kokonaan.

Nykyaikainen huvila on täysinvarusteltu kakkosasunto

Nykyään suuri osa kesäasunnoista on sähköistetty, olipa kyse sitten vaatimattomasta kesämökistä tai täysinvarustellusta huvilasta. Nykysuomalainen ei näet halua luopua moderneista mukavuuksista edes kesäasunnollaan.

Vaatimattomallakin kesämökillä sähkölle on paljon käyttöä: valaistus, keittiö, televisio ja radio ovat nykyään kesämökin vakiovarustelua. Vähäiseen sähköntarpeeseen saattaa riittää oma pieni tuulivoimala, mutta useimmiten sähköistäminen on järkevintä ratkaista yleisen sähköverkon avulla.

Kesäasunnon sähköistämiseen liittyy aivan samoja turvallisuusnäkökulmia kuin kaupungissakin. Näihin voit tutustua esimerkiksi Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen verkkosivuilla. Tutustu esimerkiksi sivuun Sähkö kesämökillä, niin saat rautaisannoksen perustietoa aiheesta.

Kakkosasunnolla tarpeet ovat perinteistä mökkiä suuremmat. Yhä useammat tarvitsevat myös kesäasunnolleen toimivat tietoverkkoyhteydet -- etätyö on arkea monille suomalaisille. Silloinkin kun yhteyksiä ei tarvita työntekoon, monet haluavat seurata ajankohtaisia tapahtumia ja viihdesivustoja verkossa.

Haja-asutusalueen sähköasennukset vaativat luonnollisesti yhtä suurta ammattitaitoa kuin kaupunkiasunnon sähkötyötkin. Sen vuoksi myös kesäasunnon remontoijan on ehdottomasti syytä antaa sähkötyöt asiansa osaavan sähköliikkeen hoidettavaksi.

Ekologisen kesäasumisen kannattajat eivät ehkä halua liittää kesämökkiään sähkoverkkoon -- vaikka tarjolla nykyään on myös vihreää sähköä sisältäviä sähkösopimuksia. Tällöin kesäasukkaalla on oikeastaan kaksi vastuullista vaihtoehtoa: hän voi luopua asunnon sähköistämisestä kokonaan tai hän voi tuottaa asunnolla tarvitsemansa sähkön itse.

Oma sähköntuotanto ei välttämättä ole erityisen kustannustehokas tai ekologinen ratkaisu. Toisinaan se on kuitenkin ainoa mahdollisuus, jos kesäasunto sijaitsee saaressa kaukana rakennetusta sähköverkosta. Silloin pieni tuulivoimala mahdollisesti aurinkopaneleilla täydennettynä saattaa olla aina toimiva ratkaisu.

Ekologisuus nousee 2000-luvulla myös huvila-asumisessa

Viimeisten kymmenen vuoden aikana huvila-asumisessa on kiinnitetty huomiota pelkän asumismukavuuden ohella ekologisuuteen ja energiatehokkuuteen. Merkittäviä muutoksia huvilarakentamiseen on syntynyt ympäristönsuojelulain muutoksista.

Jätevesien puhdistukseen liittyvä ympäristönsuojelulain muutos astui voimaan 9.3. 2011. Viikkoa myöhemmin voimaan tuli myös uusi hajajätevesiasutukset. Haja-asutuksen jätevesisäädökset täyttävät nyt Itämeren suojelukomission suositukset.

Kuitenkin jäteveden käsittelyvaatimuksia lievennettiin edellisiin säädöksiin verrattuna. Uusien säädösten mukaan aiempaa matala puhdistustaso on lähtökohtana, mutta kunta voi edellyttää tietyillä alueilla tiukempaa puhdistustasoa.

Uusissa määräyksissä pyrittiin myös kohtuullistamaan paljon kritisoituja määräyksiä. Siten lain vaatimuksista vapautettiin kiinteistöllä vakituisesti asuvat omistajat, jotka olivat täyttäneet 68 vuotta lain astuessa voimaan. Lisäksi säädöksissä täsmennettiin sosiaalisia perusteita, joiden nojalla kunnalta voi hakea viiden vuoden mittaista vapautusta säädösten noudattamiselle.

Jätevesijärjestelmän uusimisen yhteydessä on haja-asutusalueilla hyvä selvittää, voisiko kiinteistön liittää kunnolliseen viemäriverkostoon. Jos tämä ei onnistu, saattaa olla järkevää rakentaa yhteinen viemäröinti tai jätevesien puhdistusjärjestelmä alueen naapureiden kanssa.

Ratkaisusta riippumatta sinun on syytä käyttää pätevää suunnittelijaa järjestelmän rakentamiseen. Tämä koskee myös tilannetta, jossa päädyt omaan kiinteistökohtaiseen ratkaisuun. Erityisesti silloin kannattaa sopimuskumppaniksi hankkia asiantunteva putkiliike, joka hallitsee sekä suunnittelu- että rakennusprosessin.

Huvilan omistajana sinun on syytä kuitenkin pitää langat käsissäsi. Niin varmistat, että kaikki sujuu

• määräysten mukaan


• mahdollisimman edullisesti.

Runsaasti hyviä ohjeita löydät esimerkiksi www.ympäristo.fi-palvelusta. Tutustu aluksi vaikkapa sivuun "Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa", niin olet varsin vahvalla pohjalla rakennusprojektissasi.

Kesämökit muuttuvat kakkosasunnoiksi: 1980- ja 1990-luku

Vähitellen Suomen vaurastuessa suomalaisten vaatimustaso kasvoi. Kesämökki ei enää saanut olla primitiivinen, sähkötön asunto. Vielä 1980-luvulla kesäasunnolta ei tietysti vaadittu yhtä paljon kuin nykyään. Kuitenkin useimmat halusivat kesäasuntoonsa sähköistyksen.

Tekniikka edistyy ja vaatimustaso kasvaa
Sähköt olivat tarpeen, koska suomalaiset olivat tottuneet juomaan suodatinkahvia ja katsomaan televisiosta uutiset ja viihdesarjat. Näistä ei voitu luopua edes kesämökillä.

Sähköistyksen myötä kesäasuntoja alettiin pitää talvellakin lämpimänä. Säästäväiset suomalaiset eivät tietenkään pitäneet ympäri vuoden kesämökkejä asuinlämpöisenä, mutta 5-10 asteen talvilämpö piti kuitenkin pakkasen pois sisätiloista. Peruslämmön ansiosta mökki saatiin nopeasti asuinlämpöön vaikkapa hiihtolomaa tai normaalia viikonlopun viettoa varten.

Vielä 1990-luvulla tietokoneet eivät olleet valloittaneet suomalaisten koteja yhtä suuressa määrin kuin nykyään. Internet oli vain harvojen käytössä, eikä etätyötä tehty nykyisessä määrin. Sen vuoksi ei mökkejäkään vielä liitetty verkkoon.

Hirsimökit korvataan modernilla arkkitehtuurilla

Näihin aikoihin varakkaammat suomalaiset halusivat tietysti jo näyttää varakkuuttaan myös kesäasunnolla. Niinpä monet rakensivat kesämökkinsä perinteisen hirsilinnan sijaan nykyarkkitehtuurin vaatimusten mukaisesti. Siten lauta korvasi hirren -- eikä ihme, olihan hirsirakentaminen maalaismaista ja moukkamaista arkkitehtuuria. Lauta oli modernia, selkeää ja suoraa.

Kesäasumisen historiaa

1900-luvun alussa vain varakkaimmilla suomalaisilla oli mahdollisuus hankkia itselleen kesäasunto eli huvila. Kesäasunnot yleistyivätkin vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun ansiotaso nousi, maa kaupungistui ja autoistui.

Vähitellen kesän kakkosasunnoista tuli niin suosittuja, että kesämökit tulivat lähes kaikkien työssäkäyvien perheiden ulottuville.

Nykyään Suomessa onkin osapuilleen puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Osa näistä on vaatimattomia mummonmökkejä, osa on kaikilla mukavuuksilla varustettuja kakkosasuntoja.

1900-luvun alku: huviloita ja kesämajoja

1900-luvun alussa huvilat olivat varakkaimman väen etuoikeus. Tämän ajan huvilat ovat edelleen näyttäviä rakennuksia.

Samaan aikaan teollisuustyöväestön keskuudessa alkoi syntyä vaatimattomampaa kesäasutusta: kaupungissa asuvalla työväestöllä oli pieniä viljelyspalstoja, joiden yhteyteen kaupunkilaiset saattoivat rakentaa kesämajoja.

Sama perinne jatkuu vielä nykyään siirtolapuutarhoissa ja esimerkiksi monissa pienten kesämajojen yhteisöissä esimerkiksi pääkaupunkiseudun laitamilla.

1920-1930-luvulla huvilat yksinkertaistuvat

Vähitellen maailman muuttuminen alkoi näkyä myös huvila-asumisessa. Arkkitehtuurin modernisoituiminen ja funktionalismi alkoi yksinkertaistaa perinteistä piparkakkutalorakentamista.

Samanaikaisesti ylellisyyden sijaan kesäasumisessa keskiluokan arvot alkoivat nousta näkyviin. Kesällä ulkoiltiin, urheiltiin ja hoidettiin puutarhaa. Varsinaisesta huvilakulttuurin demoratisoitumisesta ei vielä ole kyse, pikemminkin kyse on hyvin toimeentulevan keskiluokan synnystä.

Kesämökkien nousu 1960- ja 1970-luvulla

Kesäasunnot yleistyivät rajusti 1960- ja 1970-luvuilla. Sotavuosia seurannut jälleenrakentaminen oli saatu päätökseen ja kansa alkoi vaurastua.

Samanaikaisesti maaseutu tyhjeni vakituisesti maalla asuvasta väestä. Nuori polvi muutti kaupunkeihin, osa peräti Ruotsiin saakka työtä etsiessään.

Kaupungistunut kansa kaipasi kuitenkin takaisin maalle. Kun vielä autojen määrä kasvoi voimakkaasti, halusivat monet viettää kesiä maaseudulla, luonnon helmassa.

Autoistuminen yhdessä viisipäiväiseen työviikkoon siirtymisen kanssa teki suomalaisita mökkikansaa.

Ympäri vuoden asuttavat kakkosasunnot yleistyvät

Vaurastuminen jatkui vielä tämän jälkeenkin. Tulotason nousun myötä yhä useammat suomalaiset ovat rakentaneet kesäasunnoistaan ympäri vuoden asuttavia kakkosasuntoja.

Tämän vuoksi aikaisempaa hienommat huvilat alkavat jälleen vallata alaa perinteisiltä, yksinkertaisilta kesämökeiltä. Nyt kesäasunnolta edellytetään sähköä ja sisävessaa.

Televisio on luonnollisesti välttämättömyys ja vähintään mokkulan avulla on etätöiden sujuttava ainakin sadepäivien aikana.

Oikeastaan viimeisten vuosikymmenien käänne on paluuta vanhaan huvilakulttuuriin, jossa kesäasunnot olivat aivan kaupunkiasuntojen veroisia koteja. Suurin ero menneeseen verrattuna piilee siinä, että nyt entisä suuremmilla kansanosilla on mahdollisuus hankkia itselleen kesäasunto.